12.02.2002 Watkins Glen
Jälleen kerran kovista odotuksista huolimatta täydellinen mahalasku. Aika-ajoissa sain ajettua vain kaksi ehjää kierrosta
ennenkuin ruutulippu vilahti edessäni. Pettymyksekseni huomasin vain Tonin jääneen taakseni ja seuraavaan edessä
oli sekunnin ero. Ei hyvältä näyttänyt.

Onni näytti hymyilevän hiukan myös Blackadderin risukasaan lähdössä. Lippumies ehti heilauttaa lippunsa ennenkuin
kerkesin edes näkemään koko miestä. Siinä sitten ihmettelin kun muut ampaisivat liikkeelle minun vasta etsiessä ensimmäistä
vaihdetta. Onni onnettomuudessa oli kuitenkin ensimmäisessä mutkassa tapahtuva joukkokolari (jälleen kerran).
Ohitin sujuvasti hallitsemattomasti säntäilevät autot ja selviydyin mutkasta ainostaan pienellä kosketuksella Juhan Lotukseen.

Ajattelin ajaa rauhallisesti jokaisen kierroksen koska tiesin että tällä radalla on tosi vaikeaa ohittaa. Tämä taktiikka sujuikin aina
kolmannen kierroksen loppuun saakka kunnes viimeisessä mutkassa jarrutus meni pitkäksi. Pyörähdin nurtsille ja se siitä sitten.
Autoa paineli ohi ja meitsi kykki nurtsilla. Ennen pyörähdystä olin sijalla neljä ja pyörähdyksen jälkeen olin seitsemäs.

Muutama kierros meni jälleen hyvin ja sain pidettyä Juhan takanani. Sitten tuli taas pieni pyörähdys nurtsille ja Juha sai kiinni ja
meni samantien ohi. Loppukisan sitten ajelinkin yksikseni taikka kierroksella ohittavia väistellen, jälkimmäisestä suoriuduin
jälleen kerran mallikkaasti. Ruutulippumiehen näkeminen olikin sitten helpotus kaiken kärsimyksen jälkeen.

Summa summarum, huomatessani olevani äärettämän hidas muihin verrattuna, mielessäni pyörähti väkisinkin lopettamispäätös.
Auto ja kalusto on hyvä mutta kuskista ei ole mihinkään. Alkaa kyllästyttää ajaa joukon hännillä pystymättä edes hiukan pistää
hanttiin kärkikastille. Tämä kausi ajetaan läpi mutta ensi kaudesta ei ole mitään takeita.

Edmund Blackadder
Team Lotus